Living the dream

15.5.2016 Espanjan maailman cup

Epäonnistuneen Australian maailman cupin jälkeen oli tärkeää RIOn kannalta saada hyvä sijoitus Espanjasta. Tavoitteenani oli sijat 5-8, jotka koin realistiseksi jo Australiassa minun tasolleni. Australian kisan jälkeen onnekseni Suomessa oli yli viikon mittainen lämmin jakso, jolloin pääsin ajamaan pyörää n. 500km ulkona, johon joukkoon mahtui kaksi todella laadukasta tehoharjoitusta. Tiesin näiden harjoituksien auttavan minua Espanjassa. Kisa oli sunnuntaina, joten matkaan lähdimme torstai-iltana. Lensimme torstaina viimeisellä koneella Helsinkiin ja aamulla 6.30 koneella kohti Espanjaa. Olimme Espanjan Alicantessa 11.55, josta suuntasimme toisen paratriathlonisti Liisa Liljan ja joukkueenjohtajan Marko Törmäsen kanssa tuttuun majapaikkaan Torreviejaan. Torressa kasasimme pyörät ja lähdimme Liisan kanssa kevyelle tunnin pyörälenkille. Laskin, että olen ollut Espanjassa viimeisen vuoden aikana 4-5x ja Liisa on ollut samassa paikassa koko viime talven. Oli mahtava palata tuttuun ja turvalliseen paikkaan valmistautumaan kisaan. Pyörän jälkeen kevyt lepo ja uimaan halliin. Kevyt tunnin uinti ja lepäilemään. Aamulla juoksimme puoli tuntia kevyesti, pakkasimme kamat ja suuntasimme kisapaikalle n. 120km päähän Torresta. Costa Blancan alueella oli satanut koko viikon ja muutenkin ollut epävakaista. Onneksi säätiedotus näytti viikonlopulle mahtavaa säätä. Lauantaina oli jo +27, mutta tuuli todella kovasti. Minulla oli ollut mahtava ja luottavainen fiilis kisaan koko viikon ja tiesin olevani valmis tekemään loistavan suorituksen.

IMG-20160515-WA0005

Kisapaikalle saavuttaessa lähdimme ensin kiertämään pyörillä kisareittiä. Ajoimme kevyesti reitin kertaalleen läpi ja siirryimme rantaan uintipaikalle. Uinti tapahtui meressä ja minun epäonnekseni tuuli tuli suoraan ulapalta nostaen aallot todella voimakkaiksi.  Minulle heikompana uimarina tuollaiset aallot ovat myrkkyä. Aallot olivat minulle jopa liikaa ja uinkin lauantaina vain ulapalle ensimmäiselle poijulle ja käännyin takaisin rantaan. Oli aivan turha väsyttää itseä enempää kovissa aalloissa alle vuorokausi ennen kisaa. Fiilikseni kisaa kohtaan muuttuivat totaalisesti. Hyvä fiilis oli poissa ja tilalle tuli hillitön jännitys ja pelko kisan epäonnistumisesta. Päätin illan aikana sulkea turhan jännityksen pois, jossa onnistuinkin. Kisa-aamuna kello soi 6.00 ja yön aikana ilma oli tyyntynyt totaalisesti, ei tuullut yhtään! Aamupalaksi söin vain hedelmiä ja tankkasin nestettä. Suuntasimme seitsemäksi kisapaikalle, koska startti oli jo klo 9.00.

FB_IMG_1463379701255

Meidän startti oli tasan klo 9.00, joten odottamista ja urheilijaesittelyitä ei kestänyt onneksi kauan aikaa. Lähtö oli vesirajalähtö, eli kahlasimme veteen, jossa odotimme startti summeria. Sain vedestä loistavan paikan ja olin jopa ehkä metrin muita edellä startissa. Sain loistavan startin ja pääsin heti kärkiuimareiden peesiin. Minulle kylmä -ja merivesi ovat myrkkyä. Kylmä kangistaa käteni ja rentous katoaa, merivesi taas röyhtäyttää minua ja jotenkin haittaa hengitystäni. Pysyin kärjen peesissä arviolta ensimmäisen poijun puoliväliin 150m jolloin kärki lähti karkaamaan. Pyrin heti etsimään seuraavaa peesiä, mutta sitä ei vain ollut tarjolla. Niinpä jatkoin uintia yksin. Ensimmäisen poijun jälkeen viereeni tuli kaksi kilpakumppania, joiden kanssa uimme rintarinnan toiselle poijulle. Toisen poijun jälkeen oli uinti enää rantaan 350m. Jossain vaiheessa ryhmässämme oli enää minun lisäkseni toinen uimari ja n. 50m päässä edellä näin jonkun kokoisen ryhmän uivan, johon päätin pyrkiä. Uin lyhyen hetken vieressä olevan kilpakumppanini peesissä, jonka jälkeen pääsin hänen ohi. En kuitenkaan saanut itsestä niin paljon irti, että olisin saanut edellä menevää porukkaa kiinni. Pyrin uimaan rantaan saakka vain rentoa kovaa uintia. Välillä se onnistui paremmin, välillä huonommin. Rantaan tullessa huomasin olevan vaihdossa samaan aikaan Espanjan Tony Francon kanssa, jonka olen voittanut useaan kertaan ja samalle kaverille myös hävisin Australiassa loppukirissä. Rannassa Marko huusi minun olevan kymmenes ja sijaan 6 on vain 45s. Annoin kaikkeni ensimmäiseen vaihtoon ja T1 olikin kisan 6 nopein, mikä on proteesia käyttävälle todella hyvä suoritus. Pyörään lähdin asenteella ALL-IN!

IMG-20160515-WA0017 (1)IMG-20160515-WA0021

Pyöräreitti oli 3x7km, yksi pitkä ylämäki ja käännös takaisin. Espanjan Francon sain kiinni ensimmäisen kierroksen alkupuolella ensimmäisessä nousussa. Samalla näin kaukana edessä Etelä-Afrikan kaverin. Painoin jokaisen kierroksen mitä jaloista pääsin ja toisella kierroksella ohitin EA:n kaverin. Viimeisellä kierroksella aloin jo pelkäämään miten voin enää juosta, kun jalat tuntuivat aivan tyhjiltä. Olin pyörän jälkeen omien laskujeni mukaan kahdeksas ja sijat 5-7 olivat vain alle 30s päässä. Olin ajanut todella vahvan pyörän. T2 on aina sääriamputoidulla hitaampi, kun vaihdat proteesia ja juoksumatka pyörän kanssa oli vielä aika pitkä.

Lähdin juoksuun samalla fiiliksellä, kuin pyörään, päätin antaa kaikkeni. Juoksureitti oli 2×2,5km. Alku lähti rullaamaan hyvin ja tunsin juoksevani alle neljän minuutin vauhtia. Ensimmäisen kierroksen kääntöpaikalla jalat olivat aivan tyhjät, mietin jo miten jaksan edes juosta koko 5km. Huomasin kuitenkin saavuttavani kahta edellä menevää kilpakumppania. Ensimmäisen kierroksen lopussa kisajärjestäjät luulivat minun tulevan jo maaliin ja ohjasivat minut väkisellä maalisuoralle. Tämän virheen vuoksi menetin n. 20-30s ja samalla Luxemburgin kaveri meni ohitseni. Kuulin olevani sijalla 10. Juoksin toisen kierroksen alkupuolella Luxemburgin kaverin kiinni ja menin ohitse. Luxemburgin mies jäi peesiin ja muistan hokeneeni vain itselleni, että toivottavasti hän ei lähde vielä kiristämään. Mun eväät oli syöty aivan totaalisesti. Onnekseni hänelläkään ei tainnut olla energiaa kovempaan juoksuun. N. 300m ennen loppua hän päätti lähteä kiristämään, mutta maalisuoralla laitoin kaiken peliin ja voitin loppukirin.

Maalissa olin siis sijalla 9, sija 8 jäi harmiseni juuri ensimmäisen juoksukierroksen turhan lenkin vuoksi menettämäni ajan päähän. Kuitenkin tyytyväinen täytyy olla kisaan pois lukien uinti. Juoksu oli kisan kuudenneksi nopein ja ilman ylimääräistä lenkkiä olisi ollut kolmanneksi nopein. Pyörä oli seitsemänneksi nopein. Seuraava kisa onkin jo alle kahden viikon päästä Portugalissa.

IMG-20160515-WA0003