Living the dream

Ajatuksia harjoittelusta ja ensi kaudesta

Ajattelin kirjoitella hieman ajatuksia harjoittelustani, samalla, kun ajelen tässä kevyttä pyrää. Kausilla 2014-2016 tuli uitua vähän enemmän kausilla (5-6x/vko) josta tehoja 2x/vko ke ja la, kaksi pidempää uintia 4km ja yks kelailu. Silloin uin ryhmän paineessa ja tuella 20x50m 60s lähtö vedot 39-42s. 15x100m kv+lättärit 1.21-1.24, pal 15s. Pidemmissä vedoissa vauhti oli 1:30 satasia.

2017 uin vain 1-2x/vko. 2017-2018 olen uinut 2-3x/vko. Tehoja 1-2x/kk joissa ei selvää kontrollia tai seurantaa. Ainoat järkevät uinnit tehtiin kisakauden ympärillä vauhtia hakien kovemmassa seurassa. Esim 8-10x 50m 60s lähtö vedot 35-38. Avovedessä 150-300m vetoja totaali all-out. Avovedessä kehitystä tulikin yllättävän hyvin, uiden joka viikko kovia ja kovempien seurassa.

Ajattelin etsiä ensi kaudella jotain tuolta väliltä. Viime keskiviikko ensimmäinen kontrolliharjoitus 15x100m kv+lättärit yksin ilman seurantaa (saan enemmän itsestä irti, kun valkku Panu ilman minkäänlaista empatiaa tai sääliä on vieressä. Nautin ja tarvitsen sitä). Vedot 1.23-1.26, pal 15s.

Tänään 20x50m 65s lähtö vedot 43-46s. Tänään oli hienoa nähdä mitä pään sisällä tapahtuu, kun joutuu painimaan. Hallille mennessä tunsin itseni voittamattomaksi. Eka satanen ja olisin voinut jo jakaa mitalit, oli helppoa! Seuraavat 400m verraa ja kädet tuntuivat väsyneiltä ja itseluottamus 0. Päätin kokeilla ja ekat 5 olivat helppoja. Pää sanoi aikalailla vitosesta eteenpäin ajatuksella ei ikinä 20x. Päätin ottaa tavoitteeksi 10 vetoa enkä puhu reenistä kellekkään. 10 vedon jälkeen otin kaukaiseksi haaveeksi 15x ja sanoin itselle en pysty, päätin mennä kaksi kerralla ja jaoin nekin 25m paketteihin. Silti tunsin kokoajna itseni vahvaksi. Käsiä väsytti vasta 35m kohdalla ja ventilaatio oli n. 5 yli anaerk joka on mulle aika perus. 15 jälkeen otin tavoitteeksi 17 ja menin 1 kerrallaan. 18 jälkeen mua vaan nauratti ja vasta kaksi viimeistä oli sellaisia todella hapokkaita, joissa jalat tärisee jo ekasta potkusta ja maitohappoa on koko kroppa täynnä.

Mahtava fiilis pystyä onnistumaan yksin ja uinnissa, jossa olen aina ollut todella epävarma. Jo vuosia olen tuntenut ennen tehoa aina hallille mennessä, että vatsa on kipeä, maha menee sekaisin, pää on kipeä jne. Olen kerran jättänyt reenin kesken silloinkin henkisen väsymyksen vuoksi ja Panun pakottamana. Muistan sen reenin aina, sen radan sen tunteen.

Viime viikolla ajelin ekat tehot pyörällä, 4x4min aloittaen rauhassa 270-310w (paino 71kg). Tehot masensi hieman, kun ajelin elokuussa 300-340w. Hammassärkyä mentiin Panun kanssa 12km (1km kova 1km kevyt) vauhdi kovissa 4.03-3.53, kevyt 4.45-5.10). Huomenna kipitellään taas hammassärkyä. Silti jäätävä odotus Espanjaan, jossa olen tehnyt kenttätestit jo viitisen vuotta.

Mitä ensi kaudella tapahtuu, en edes tiedä. Kisakalenteri osoittaa, että ainoa vaihtoehto on panostaa taas 110% jos aikoo tuohon leikkiin lähteä. Vielä en ole valmis tekemään sitä päätöstä. Olen antanut aikaa itselle vuoden vaihteeseen. Siihen saakka on vaan hauska kuntoilla 💪

Alustava kisakalenteri:

World Championships
 
31 August-1 September – Lausanne, Switzerland
European Championsips
26-27.7. – Kazan Russia
World Paratriathlon Series

18-19 May – Yokohama, Japan
(two WPS, one in the Americas and one in Europe, to be added shortly)
Paratriathlon World Cups

15-16 June – Besancon, France
17-18 August – Tokyo, Japan
7-8 September – Banyoles, Spain
5-6 October– Alanya, Turkey
19-20 October – Funchal, Portugal