Living the dream

Kauden avaus, maailman cup Lontoo

WhatsApp Image 2018-05-28 at 15.05.43

Paratriathlonin kansainvälinen kilpailukausi käynnistyi jo toukokuun alussa Espanjan ja Japanin osakilpailuilla, mutta omalta osaltani kisakauden avaus tapahtui tänään Iso-Britanniassa. Luokassasi PT4 vammaluokassa kilpailee pääsääntöisesti sääriamputoidut sekä vaikeammat yläraajavamman omaavat henkilöt.

Poikkeuksellinen kilpailupäivä maanantai johtui brittien perinteikkäästä Bank Holiday –päivästä. Kilpailupaikkana oli Dorney Laken soutustadion ja sen lähiympäristö, jossa kilpailtiin mm. Lontoon olympialaisten ja paralympialaisten soutu- ja melontakilpailut. Kilpailusuoritukseni oli nousujohteinen. Uintiosuuden jälkeen olin kahdeksantena, pyöräilyosuudella sain napsaistua pari sijaa ja juoksuun lähdin sijalta kuusi. Juoksuosuuden kaksi viimeistä kilometriä olivat todella lennokasta menoa, joka palkittiin hurjan loppukirin ansiosta vielä yhden sijan nousulla. Näin ollen  loppusijoitus oli viides.

IMG_0027

18kk ilman kisaamista, samat 18kk ovat sisältäneet paljon vain kuntoa ylläpitävää kuntoilua. Rio projektin jälkeen tarvitsen hetken aikaa hengähtää. Samaan ajankohtaan osui myös kaksi isoa muutosta elämässäni. Kolmas lapseni Linnea syntyi ja vaihdoin työpaikkaa ja siirryin takaisin yrittäjäksi. Työpaikan siirron taustalla oli halu tehdä muutoksia elämässä, mutta myös tavoitteena oli mahdollistaa harjoittelu paremmin yrittäjänä. Ensimmäinen vuosi ei mennyt silti odotusten mukaisesti. Vauva-arki ja yrittäjän työt veivät merkittävästi enemmän aikaa, kuin aiempi arki, joka pakotti osaltaan pitämään taukoa kisaamisesta ja laadukkaasta harjoittelusta. Tämän 18kk aikana en ole kertaakaan miettinyt lopettavani, mutta olen monta kertaa käynyt painia itseni kanssa mikä elämässä on tärkeää ja mitkä asiat haluan asettaa elämässä etusijalle.

IMG_0023
Pitkän tauon jälkeen kisaaminen oli jotenkin vaikeaa, toki tyytyväinen olen juoksuosuuden loppuun ja nousujohteiseen kilpailuun. Oli vähän ns. ruostetta ratttaissa ja nivelissä ja nyt en tarkoita pyörän rattaita. Kokonaisuutena ok puolelle suoritus kuitenkin jää ja tästä on vara parantaa Ranskan osakilpailussa, joka kolkuttelee jo oven takana vajaan kolmen viikon kuluttu

Panostin viime vuonna uintiin enemmän, jolla pyrin saamaan uintiin uuden stepin ja samalla helpottamaan omaa tavoitetta nousta taas maailman huipulle. Triathlonissa kun valitettavasti ratkaistaan usein podiumille pääsy jo uinnissa. Viime kaudella minulla oli kerran viikossa ohjattua uintia ja keskityin muutenkin enemmän tekniikkaan. Samalla kuitenkin elämäntilanteeni vuoksi en voinut panostaa uintiin tarpeeksi minkä vuoksi uinti ei myöskään kehittynyt odotetulla tavalla. Samalla sain taas lisää uskoa minun ja Panun ajatukseen uinnin kehittämisessä, ettei pelkkä tekniikka tai määrän paukuttaminen kehitä vaan kokonaisuus. Vaaditaan tekniikkaa, mutta tekniikan lisäksi tarvitaan määrää ja ennen kaikkea tehoja, joilla vauhti oikeasti tulee. Oma ongelmani on avovesi. Altaassa uinti kyllä kulkee, märkkärillä ja ilman, mutta ei avovedessä ja kisassa. Syitä tähän alamme etsiä taas jo huomenna, kun pääsen kotiin.

Itse kisaan valmistautuminen meni suunnitellusti, sain tehtyä viimeisten 6-8vkon aikana laadukkaasti viimeistelyharjoitukset ja kevään Espanjan leirin hyvä pyöräkunto näkyi harjoituksissa. Suurin syy kisan ”epäonnistumiseen” on varmastikin kisaamattomuus. Vaikka tekisi kuinka tehoja harjoituksissa on eri asia puskea kaikki kolme lajia vasten rajoitinta.