Paratriathlonin EM mitaleista taisteltiin Viron Tartossa, sijoitus seitsemäs!
Triathlonin ja paratriathlonin Euroopan mestaruuksista kilpaillaan kuluvan viikon aikana. Uinti tapahtui Emajokea myötävirtaan uiden noin 850 metrin matkan. Normaalistihan uintimatkana on 750 metriä, mutta myötäisen virran vaikutus oli otettu huomioon matkaa hiukan jatkamalla. Pyöräilyreitti kierteli viiden kilometrin lenkin Tarton kaupungin reuna-alueella, jota ajettiin yhteensä neljä kierrosta. Juoksureitti oli aivan Tarton kaupungin ytimessä, kolmena 1,66 kilometrin lenkkinä ja reitin varrelle olikin kertynyt mukavasta katsojia.
Onnistuin kisassa aivan ok pyöräilyosuuden alun kaatumisesta. Pyöräilyosuuden alussa oli ruuhkaa heti vaihtoalueen jälkeen, kun pyöräilykenkiä laitetaan ajon aikana jalkaan. Otin pienen kontaktin kanssakilpailijan kanssa ja horjahdin siitä nurin. Onneksi vauhti ei vielä siinä vaiheessa ollut kova, mutta kova tärsky sekä lonkkaan että kyynärpäähän, haittasivat jonkin verran sekä pyöräilyssä että juoksussa.
Kaiken kaikkiaan suoritus oli tasapainoinen. Luokkani, PTS 4, Euroopan taso on todella kova, ja tällä kertaa kaikki huiput olivat paikalla. Kilpailu oli minulle kauden pääkisa ja antoi hyvän kuvan siitä, millä tasolla olen tällä hetkellä. Kovan kisan ja kokemuksen lisäksi matkaan tarttui jälleen tärkeitä ranking –pisteitä. Syksyn aikana pitäisi selvitä, mitkä luokat tulevat olemaan Tokion paralympialaisissa paratriathlonin kilpailuluokkina. Mikäli luokkani tulee olemaan yksi Tokion luokista, tämä kisa osoitti, että minulla on kaikki mahdollisuudet lunastaa paikka tuleviin paralympialaisiin. Toki se vaatii kaksi onnistunutta harjoitus- ja kilpailukautta tämän kesän jälkeen.
Uinnissa tunne ja suoritus olivat kesän parasta. Kaatuminen ja pieni sähläys pyöräilyn alussa verotti varmasti parasta terääni pyöräilyssä, ja se ei oikein missään vaiheessa tuntunut lähtevän ns. lentoon. Kaatumisessa eturenkaan jarrukin jäi hiukan laahaamaan, mutta sain sen korjattu ajon aikana. Juoksun lähdettäessä tilanne oli jo vakiintunut sijoituksen osalta, joten ihan parasta en saanut siinäkään itsestäni irti. Paratriahtlon joukkueen Päävalmentaja Marko Törmänen piti minut tilanteen tasalla koko kisan ajan. Kaikkiaan hieno kisa ja tästä kohti seuraavaa koitosta, joka tulee olemaan Sveitsin Lausannessa elokuun puolen välin maissa”, kommentoi Lotvonen kilpailun jälkeen.
Suurin juttu tämä kauden aikana on tapahtunut pääni sisällä. Ennen jännitin kisoja todella paljon ja RIO projektin aikana vuosina 2014-2016 usein kisassa oli sellainen fiilis, että on pakko onnistua. Fiilis ja nautinto puuttuivat. Tällä hetkellä kisaan fiiliksen mukaan ja tähän mennessä olen mennyt aina kisa kerralla. Tässä iässä jokainen kisa on etuoikeus ja tuntuu lottovoitolta. On hienoa kuulua edelleen tähän ryhmään, edustaa Suomea, kilpailla maailman parhaiden kanssa. Tämä kaikki ei ole itsestäänselvyys ainakaan minulle. Välivuoden jälkeen paluu oli vaikeampi, kuin osasin odottaa. Tällä kaudella edessäni on vielä kolme kisaa. Elokuussa Lausanne Sveitsi Maailmancup, syyskuussa Ironman 70,3 ja lokakuussa puolimatkan EM-kisat.
Kuvat: Paul Sjöholm